Lahjaksi yhteistä aikaa
Yhteinen aika on arvokkainta, mitä joulun aikaan voit antaa lapsellesi. Nyt tästä artikkelista löydät puuhaa ja pari jouluista tarinaa lapsesi kanssa tällaisiin hetkeen.
Joululoma tuo mukanaan odotuksia ja iloa. Lapselle kaikkein merkityksellisintä on usein se kaikkein yksinkertaisin asia – yhteinen aika aikuisen kanssa.
Kun aikuinen pysähtyy, istuu alas ja tekee yhdessä lapsen kanssa, syntyy jotain paljon arvokkaampaa kuin valmis lopputulos. Syntyy kokemus yhteenkuuluvuudesta, nähdyksi ja Kuulluksi tulemisesta.
Jouluinen Luovuuden lähde® taidetyöskentelyn hetki lapsesi kanssa
Luovuuden lähteellä tekeminen on aina tärkeämpää kuin lopputulos – niinpä tärkeintä nytkin on se, että juuri sinä ja lapsesi istutte yhdessä alas pöydän ääreen. Ravistatte kaiken muun harteiltanne ja annatte värien kuljettaa jouluista polkua.
Luovassa tekemisessä aikuisen tehtävä ei ole ohjata kohti “hienoa” tai “oikeaa”. Tärkeintä on antaa lapselle tila kokeilla, muuttaa mieltään ja antaa mielikuvituksen kulkea vapaasti. Silloin saa syntyä se, mikä syntyy. Kaunista tai rumaa, valmista tai keskeneräistä – ja kaikkea niiden väliltä.
Materiaaleina voit käyttää luovasti kaikkea sitä, mitä kotoa löytyy – kyniä, maaleja, erilaisia papereita talouspapereista servetteihin, kopiopaperiin ja pahveihin. Luovuus ei vaadi erikoisvälineitä. Riittää se mitä on, kynä ja aikuinen, joka on aidosti läsnä.
Luovuuden lähde® tehtävä: Avaa ovi tonttumaailmaan
Tonttuovi-tehtävä on helppo, lämmin ja muuntuva yhteinen tekeminen joululomalle. Ovia ei tarvitse tehdä vain yhtä – niitä voi syntyä useampia, jokainen omanlaisensa. Yhdessä niistä muodostuu ovet kokonaiseen tonttumaailmaan.
Aloitus: Rakennetaan yhdessä useita tonttuovia – piirtäen, maalaten tai askarrellen – jotka johtavat salaperäiseen tonttumaailmaan. Jokainen ovi voi viedä eri paikkaan: kotiin, pajaan, juhliin tai metsään. Voitte askarrella myös ikkunoita, joista tontut voivat kurkkia joulunviettoanne… Mitä kaikkea keksittekään!
Kun ovia on valmiina useampi, ne voidaan kiinnittää lapsen korkuiselle seinälle, vierekkäin tai pitkin seinää, vaikka useampaan huoneeseen. Näin syntyy tonttujen oma katu, käytävä tai kylä, jota lapsi voi katsella ja täydentää loman aikana.
Tarvitsette:
Kaikkea sitä, mitä kotoa löytyy. Esimerkiksi:
- paperia, pahvia tai kartonkia
- kyniä, puuvärejä, tusseja tai vesivärej
- sakset ja liimaa
- kierrätysmateriaaleja (napit, langat, folio, kangaspalat, vanhat lehdet)
Jos jotain ei ole, se ei haittaa – mielikuvitus paikkaa.
Näin tehtävä etenee:
- Keskustelkaa ensin hiukkasen siitä, millaisia ovia tonttumaailmaan voisi olla? Ja mihinkähän mikäkin ovi siellä vie.
- Ja sitten ovien valmistus voi alkaa – kun ovi valmistuu, voitte kertoa samalla tarinaa siitä, mitä oven takana ehkä voisi olla. Leikatkaa oven mallinen pala paperia – sekin voi olla aivan minkämallinen tahansa, pyöreä ovi voi viedä tonttujen aurinkohuoneeseen, neliönmuotoinen…
- Kun ovi on leikattu paperista, sitä voi alkaa koristelemaan maalaamalla, piirtämällä, askartelemalla.
- Tehkää yhdessä. Aikuinen valmistaa omia oviaan lapsen rinnalla. Ilman korjailua, kiirettä tai vertailua.
- Kun ovi on valmis, voi aina tehdä toisen – ja tätä voi jatkaa vaikka useaan kertaa joulun aikaan.
- Kiinnittäkää valmiit ovet lapsen korkuiselle seinälle. Ja vau, millainen maailma niistä muodostuukaan!
- Katsokaa yhdessä ja kertokaa, mitä näette ja mitä sellaista siellä ovien takana ehkä on, mitä ette näe ollenkaan.
- Haluatteko tehdä jotain lisää ovien ympärille – voitte jatkaa työskentelyä eteenpäin. Ikkunoita, postilaatikoita…
Joulun aikaan voitte pysähtyä vaikka useampaan kertaan jouluisen maailman ympärille tarinoimaan. Mitähän tontut juuri nyt siellä puuhaavat?
Aikuiselle muistutukseksi: Tässä tehtävässä tärkeintä ei ole se, kuinka monta ovea syntyy tai miltä ne näyttävät. Tärkeintä on tunne: “Minä olen tässä, juuri nyt, sinun kanssasi.”
Pienistä ovista suuri maailma – Joululoman jälkeen lapsi ei välttämättä muista, miltä yksittäinen tonttuovi näytti. Mutta hän muistaa sen, miltä tuntui, kun aikuinen pysähtyi, kuunteli ja loi hänen kanssaan kokonaisen maailman.
Pieni jouluinen ovi lapsen korkeudella voi avata oven mielikuvitukseen, yhteyteen ja joulun lempeään taikaan vielä monta kertaa. 🎄✨
Aivan sivun lopusta löydät linkin Tonttujen ovien tarinoihin ja pääset lataamaan tarinat.
Tonttujen ovet – tarinat
✨ Tonttujen salaiset ovet
Kerrotaan hiljaisella, rauhallisella äänellä. Kun kerrot tarinaa, voitte pysähtyä välillä katsomaan ovia yhdessä.
Tiedätkö, miksi nämä ovet ovat ilmestyneet eri puolille kotia? Ne eivät ole ihan tavallisia ovia. Ne ovat tonttujen kulkuovia.
Tontut eivät nimittäin kulje vain yhdestä paikasta toiseen.
Ne kulkevat siellä, missä tarvitaan iloa, huolenpitoa ja pientä joulun taikaa.
Yksi ovi saattaa johtaa suoraan tonttujen pajaan,
toinen taas paikkaan, jossa tontut lepäävät hetken ja juovat lämmintä kaakaota.
Joku ovi vie juhliin, joku hiljaiseen huoneeseen,
ja joku ovi avautuu juuri siihen kohtaan, missä tonttulapsi asuu.
Yöllä, kun talo hiljenee,
tontut avaavat ovia aivan varovasti.
Ei kuulu kolinaa, ei askelia –
vain ihan pieni naks tai raps, jos oikein tarkasti kuuntelee.
Silloin tontut kulkevat huoneesta toiseen.
He tarkistavat, että lelut saavat levätä rauhassa.
Että sohva jaksaa kannatella päivän naurut.
Että keittiössä on vielä ripaus lämpöä jäljellä.
Tontut katsovat, että sinulla ja ihan jokaisella täällä on kaikki hyvin.
Entä ne ikkunat? Niistä tontut kurkistavat. Ikkunasta he voivat nähdä,
kun joku nauraa, piirtää, leikkii tai keskittyy johonkin tärkeään.
Joskus he vilkuttavat.
Joskus he vain hymyilevät itsekseen ja ajattelevat:
Täällä on hyvä olla.
Joskus tonttu saattaa painaa nenänsä ihan ikkunaan kiinni,
ihan vain nähdäkseen paremmin,
mitä kaikkea tässä kodissa oikein tapahtuukaan.
Tontut kulkevat näiden ovien kautta juuri siksi,
että ne on tehty yhdessä.
Ne tunnistavat käsien jäljet,
liiman, värien ja pienen keskittymisen huokauksen.
He tietävät, että nämä ovet on tehty rakkaudella
ja yhteisellä ajalla. Siksi ne toimivat.
Ja tiedätkö mikä on kaikkein tärkeintä? Tontut eivät koskaan sulje näitä ovia kokonaan.
Ne jäävät aina vähän raolleen.
Siltä varalta,
että tänne tarvitaan lisää iloa,
lisää mielikuvitusta
tai ihan vain yksi pieni tonttu muistuttamaan,
että tämä koti on täynnä lämpöä.
Voit lopuksi kysyä lapselta hiljaa:
Mistä ovesta tonttu kulkee keittiöön?
Missä tontut viihtyvät eniten?
Mitä tontut tekevät juuri nyt?
Ja sitten voitte kuunnella hetken.
Ehkä aivan hiljaa joku ovi naksuu. ✨
🎄 Joulua ovien takana
Kukaan ei oikeastaan tiedä, miltä tonttujen joulu näyttää.
Ei kokonaan. Sillä se on aina ovien takana,
niissä paikoissa, joihin ihmisten silmät eivät ylety
– mutta mielikuvitus kyllä.
Kun ihmiset sammuttavat valot ja vetävät peitot leukaan asti,
ovien takana syttyy toinen joulu.
Ei kovalla äänellä.
Ei kiireellä.
Vaan hiljaa, kuin pieni valo pimeässä.
Tonttujen joulussa ei ole pitkiä To do -listoja.
On pieniä, tärkeitä asioita.
On höyryävä muki lämmintä juomaa,
joka tuoksuu vähän piparilta ja vähän kaakaolta.
On pöytiä, jotka on tehty vanhoista puunpaloista,
ja tuoleja, jotka narahtavat tutusti,
koska ne ovat olleet siellä aina.
Jokainen tonttu tuo juhlaan jotakin pientä.
Ei hienoa eikä kallista –
vaan jotakin merkityksellistä.
Yksi tuo tarinan metsän joulusta.
Toinen tuo laulun tuikkivista tähdistä, joka on niin hiljainen,
että se melkein kuullaan vain sydämessä.
Kolmas tuo mukanaan päivän aikana nähdyn hymyn
ja kertoo, missä huoneessa se asui.
Tonttujen tuvissa on myös ikkunoita.
Niistä tontut katsovat joulua,
joka tapahtuu toisella puolella.
He katsovat kynttilöitä,
jotka lepattavat ihan oikeassa maailmassa.
He katsovat lapsia,
joiden posket hehkuvat päivän touhuista.
Ja he nyökkäävät toisilleen ja sanovat:
Täälläkin joulu on jo melkein valmis.
Mutta mitä tonttujen joulussa tehdään?
Tonttujen joulussa ei avata paketteja.
Sen sijaan avataan muistoja.
Muistoja hetkistä,
kun joku pysähtyi toisen viereen,
sanoi ystävällisen sanan tai halasi toista.
Muistetaan käsiä,
jotka piirsivät ovia ja liimasivat ikkunoita.
Muistetaan se hetki,
jolloin aikuinen ja lapsi puuhasivat yhdessä
ilman kiirettä.
Se on tonttujen joulun suurin juhla.
Ja kun tonttujen joulu on melkein valmis,
joku käy vielä tarkistamassa ovet.
Ne ovat juuri siellä missä pitääkin.
Eri puolilla kotia.
Valmiina avautumaan,
jos tarvitaan lisää lämpöä, lohtua tai iloa.
Sitten ovet jätetään ihan pikkuisen raolleen.
Ei lukkoon –
vain varovasti melkein kiinni.
Siltä varalta,
että joulun taika haluaa kulkea vielä kerran läpi.
Ja vaikka emme koskaan näe ovien taakse,
voimme tietää yhden asian varmasti:
Siellä on joulu.
Ja joulu kasvaa isommaksi aina silloin,
kun joku sanoo ystävällisesti toiselle,
jakaa omaa aikaansa
ja rakkautta.
✨Tonttujen ovet lepäävät
Joulun jälkeen koti kuulostaa vähän erilaiselta.
Ehkä hiukan tyhjemmältä ja avarammalta,
mutta myös rauhallisemmalta.
Valot eivät enää vilku,
ja joululaulut ovat hiljentyneet.
Silloin on aika tehdä yksi tärkeä asia.
On aika kerätä tonttujen ovet pois seiniltä.
Tontut tietävät kyllä, että tämä hetki tulee.
He eivät ole surullisia.
He ovat viisaita.
Kun yhdessä irrotatte seiniltä ovia,
tontut seisovat ovien toisella puolella ja katsovat hymyillen.
He tietävät, että ovet eivät katoa –
ne vain siirtyvät toiseen paikkaan.
Lepäämään.
Tonttujen maailmassa ovilla on oma talvinen unensa.
Ne laitetaan pehmeään paikkaan,
ehkä laatikkoon tai kirjekuoreen,
jossa ne saavat olla rauhassa.
Ovet kuiskivat toisilleen tarinoita siitä,
mitä kaikkea ne saivat nähdä:
Missä huoneessa naurettiin eniten,
Mikä ikkuna näki juhlahumua,
ja Kuka lapsi keksi kaikkein ihmeellisimmän tonttumaailman.
Ennen kuin ovet sulkeutuvat uneen,
yksi tonttu sanoo aina saman asian:
“Tämä oli ihana joulu. Ja ensi joulu tulee paljon pikemmin kuin arvaammekaan.”
Ja kaikki nyökkäävät.
Sillä tontut tietävät,
että ensi jouluna ovet voivat palata –
ehkä samoina,
ehkä vähän muuttuneina,
ehkä kokonaan uusina.
Ja kun seuraava joulu lähestyy,
tontut lähestyvät tupaasi.
He muistavat,
miten ovet syntyivät käsissä,
miten liima tarttui sormiin
ja miten joku sanoi:
“Tehdään vielä yksi ovi.”
Tontut tietävät, milloin on aika palata.
Kun ovet kerätään pois,
jotain jää –
yhteiset tarinat elävät
ehkä jatkuvat vielä joulun jälkeenkin.
Yhdessä vietetyt hetket lämmittävät vielä pitkään.
Ja jos joskus tuntuu,
että joulu on kaukana,
voi muistaa tämän:
Joulu asuu hetkissä,
joissa pysähdytään yhdessä.
Yhdessäolon hetkissä
syntyy aina uusi joulu. ✨
Lataa tarinat linkistä: Tonttujen ovet -tarinoita
