Stressi – hyvä renki, mutta huono isäntä

Dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan stressin vaikutukset työpaikalla näkyvät kolmella tasolla: yksilössä, ryhmässä ja koko organisaatiossa. Viimeistään silloin, kun tarkasteluun otetaan vielä työstressin vaikutus vapaa-aikaan, alkavat hälytyskellot soida!

Pitkäaikainen stressi ei myöskään aina saa aikaan muutosta terveellisiin elintapoihin ja stressiä purkavaan toimintaan vapaa-ajalla. Kun työpäivän tai työviikon jälkeen on takki tyhjentynyt ja jäljelle jäänyt uupunut ja apaattinen olo, usein käy niin, että pullapitko karkkipussi sohvatyyny ja-vielä-mikä-muu kutsuvat. Usein jätämme stressaantuneena pois sitä, mikä auttaisi meitä ja otamme tilalle asioita, jotka helpottavat hetkeksi oloamme. Stressin vaikutukset ulottuvat myös perheeseen, ystävyyssuhteisiin ja niiden ylläpitoon, harrastuksiin…

Manka on kirjoittanut teoksen ”Stressikirjan – Mistä virtaa?”. Siinä hän tarkastelee stressin seurauksia tunteiden, ajatusten, fysiologian, motivaation ja käyttäytymisen näkökulmista.

Itse nautin tunteesta, kun jokin asia innostaa ja saa aikaan vireystilan nousun ja positiivisen stressin. Asiat sujuvat jouhevasti eteenpäin, mieli on iloinen ja usko onnistumiseen luja. Tiedät varmasti tunteen! Luulen, että innostus (ja haasteet) ovat minun polttoaineeni. Tuo jälkimmäinen saa aikaan sen, että stressi ei aina jää pelkästään positiiviseksi kokemukseksi. Kun innostus hiipuu ja haastavuus kasvaa, ja asian etenemiseen kuluva aika on pitkä, tulevat stressin negatiiviset vaikutukset esiin. Siitä, joka oli hyvä renki, tulee huono isäntä.

Minulla negatiivinen stressi vaikuttaa ensimmäiseksi uneen. Stressi hidastaa työtahtia ja huonosti nukutut taitavat vain vahvistaa stressin vaikutusta. Jalat, kädet ja ajatuksenjuoksu hidastuvat. Stressaantuneena myös luovuus heikkenee. Päätöksiä on vaikea tehdä ja kaikki etenee etanan vauhtia. Uupuneena on vaikea löytää motivaatiota työn tekemiseen. Ajatukset muuttuvat vähintään harmaammiksi. Katse on tässä hetkessä tai sitten kaukana edessä olevassa kivenjärkäleessä. Kivenjärkäleessä, jonka sinne itse on kuvitellut.

Ihmiset reagoivat eritavoin stressiin. Tyypillisiä stressioireita tunne-elämän puolella ovat

• turhautumisen tunne,
• ärtyneisyys,
• muistivaikeudet,
• levottomuus,
• huolestuneisuus,
• väsymys,
• ahdistuneisuus,
• päätöksenteon vaikeudet ja
• unihäiriöt.

Näiden henkilöiden on yleensä helppo tunnistaa stressi ja ymmärtää oireiden yhteys ylikuormitukseen. Vaikka stressi onkin psyykkinen kokemus, monet sen vaikutuksista ovat fyysisiä. Stressaantuneen ihmisen elimistö onkin jatkuvassa hälytystilassa, joka pitkittyessään johtaa moninaisiin kehon oireisiin. Tyypillisiä stressioireita ovat niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky, huimaus, kohonnut verenpaine, sydämentykytykset, pahoinvointi, vatsavaivat, flunssakierre ja selkävaivat.

Fyysisten oireiden yhteys stressiin voi olla joskus vaikeampi todeta ja riski on, että hoidetaan pelkkää fyysistä vaivaa mutta ei sen todellista syytä. Kaikki meistä eivät reagoi stressiin mitenkään erityisesti – heidän suorituskykynsä voi kärsiä, mutta heille ei aiheudu stressistä psyykkisiä eikä fyysisiä terveysongelmia.

Joskus stressaantunut ihminen ei itse tunnista ylikuormittumistaan, vaikka ympärillä olevat näkevät jo uupumisen merkkejä. Jos ajattelen itseäni, niin usein on niin, että huomioni on keskittyneenä siihen listaan asioita, jotka pitää tehdä ennen kuin on aikaa itselle ja lepäämiselle. Kuitenkin voi käydä niin, että kun yhden asian saa tehdyksi, listaan on tullut jo kaksi tai kolme lisää. Niinpä hoksauttakaa toisianne – työssä, kotona ja ystäväpiireissänne! Kiire ja stressi ovat asioita, joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vuosia yrittäjänä toimineena olen pikkuhiljaa huomaamassa sen, miten tärkeä on osata ottaa stressinpurkuhetkiä joka päivä, myös positiivisen stressin aikana. Stressinhallinnalla virtaa työhön –koulutuksessa 24.2. Marja-Liisa kertoo lisää siitä, miten stressi vaikuttaa meihin – niin positiivinen kuin negatiivinenkin stressi. Itse odotan koulutuspäivästä saavani vinkkejä siihen, miten voin omassa työarjessani vaikuttaa omiin ajatuksiin ja asenteisiin sekä työtapoihin ja vähentää stressiä. Nämä vinkit ja kokemukset auttavat varmasti myös sinua muuttamaan omaa tulevaisuuttasi, ei vain tehokkaammaksi vähemmällä stressillä vaan myös viihtyisämmäksi elää ja tehdä työtä.

Koulutus lähetetään myös webinaarina – näin sinulla on mahdollisuus päästä osallistumaan ja peilaamaan ajatuksiasi ja kokemuksiasi koulutuspäivässä!

Ystäväsi,

Minna