Avainsana: Marja-Liisa Manka

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

TYÖHYVINVOINNIN TYÖKALUPAKKI HELSINKI – teemoja

Terveiset Työhyvinvoinnin työkalupakki –koulutuksestamme Helsingistä! Se oli innostava, inspiroiva päivä –

Pieniä poimintoja päivän annista:

Optimismi on jaksamisen voimavara – sillä, miten suhtaudumme asioihin on ehkä vielä enemmän väliä, kuin olemme kuvitelleet. Tarkista säännöllisin väliajoin ajatuksiasi, asenteitasi ja uskomuksiasi.

Ihmisellä on luontainen tarve kehittymiseen – vapautetaan itsemme ottamaan vastaan uudet haasteet ja kehitytään.

Otetaan työhyvinvointi strategiseksi osaksi työyhteisön toimintaa, osaksi arkea. Osallistutaan jokainen sen kehittämiseen. Jokaisella myös vastuu itsellään oman työhyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä.

Tunteet tarttuvat – tarkkaillaan, minkälaisia tunteita viemme työpaikalle mukana. Mitä saamme aikaan, kun tartutamme negatiivisuutta toisiimme työssä. Sanoita paha mielesi – tämä ei johdu teistä…

Vahvista vahvuuksia – huomio työn ja yksilön voimavarojen lisäämiseen.

Ollaan aktiivisia – vaikutetaan, ei valiteta!

Ihmisen aivot voivat tehdä vain yhtä asiaa tehokkaasti kerrallaan – kiinnitetään huomio informaatioergonomiaan. Miten aivomme voivat?

Puhu itsellesi kuin ystävälle. Paras tapa saada yhteys toiseen ihmisiin: nyökyttely, katsekontakti ja nyökyttely. Hymyile siis ja etsi hyvää, ole kiinnostunut.

Pidetään yllä luottamusta ja avoimuutta. Arvostetaan toisiamme. Mietitään, mitä termejä meillä käytetään – miten kutsumme toisiamme.

Joko työpaikallasi on työnilon laatikko. Sieltä hyvä nostaa asioita esiin viikon alussa tai vaikka viikon lopussa. Muistetaan hyvät käytöstavat – kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Pienet ystävällisyydenosoitukset ja auttamiset, ollaan ihmisiä ihmisille.

Työhyvinvoinnin työkalupakin työkaluihin kurkistamme vielä 22.11.2016 Rovaniemen koulutuksessamme. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tai lähikoulutukseen sivuillamme tai ota yhteyttä minna.rimpilainen@mooli.fi tai p. 044 019 7496 Minna Rimpiläinen.

 

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Marja-Liisa Manka: KIVET JA KANNOTKIN KÄÄNNETTÄVÄ

Työpaikoilla tarvitaan työkaluja

Koska tällä hetkellä keskustellaan kikystä ja tuottavuusloikasta, pitäisi kaikki kivet ja kannotkin kääntää, jotta selviydymme ongelmistamme. Helsingin Sanomien 11.9. esiin nostaman miljardinäkökulman ansiosta työhyvinvoinnista keskustellaan nyt vakavasti ja näkyvästi, vaikka miljardien laskuperusteita kritisoidaankin.

Perinteinen mielikuva ”ihan kiva, mutta ei oikeasti väliä” alkaa vihdoin vaihtua siihen, että työhyvinvointi nähdään merkittävästi organisaation tulokseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, johon jokaisella työpaikalla kannattaa panostaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on iso mahdollisuus. Siitä on paljon esimerkkejäkin, kuten Seinäjoen kaupunki tai Verohallinto.

Työhyvinvointia pitkäjänteisesti kehittämällä Seinäjoen kaupunki säästi Kevan vertailuissa noin kolme miljoonaa euroa verrokkikuntiin verrattuna. Verohallinnon pitkäkestoisen työhyvinvoinnin kehittämisen ansiosta sairauspoissaolot vähenivät heillä viime vuonna niin, että säästöä kertyi yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Se tarkoitti 60 henkilötyövuotta.

Työpahoinvoinnin todellista hintaa on vaikea edes arvioida, koska motivaation ja henkisten tekijöiden osuutta on vaikea laskea euroina. Huono ilmapiiri, johtaminen tai motivaation puute ilmenevät kuitenkin sairauspoissaoloina ja liian varhaisena eläköitymisenä. Yksittäisissä tutkimuksissa henkilötuottavuudesta on kyllä olemassa tietoa.

Viisaat organisaatiot tietävät, että tulevaisuuden arvo muodostuu hyvinvoivista ihmisistä, se on inhimillistä pääomaa. Mutta miksikö työhyvinvoinnin panostuksen arvo ei ole kaikkien työpaikkojen asiana? Ehkä siksi, että näiltä puuttuu vielä työkaluja, miten se tehdään.

Työhyvinvoinnin työkalupakki -koulutuspäivässä nostetaan esille, mitä työhyvinvointi on ja annetaan työkalut sen kehittämiseen sekä strategian osana että arjen pienten tekojen tasolla. Lukuisat esimerkit työhyvinvoinnin kehittämisprojekteista asiakasorganisaatiossa auttavat tarttumaan toimeen omalla työpaikalla.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on prosessinomaista ja parhaimmillaan koko henkilökuntaa osallistavaa. Työhyvinvointi vaatii ennen kaikkea johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Mutta se on myös yksittäisen työntekijän vastuulla. Omien voimavarojen kasvattaminen on mahdollista, siihenkin on tarjolla avaimia.

Syysterveisin,

Marja-Liisa Manka

Tule kuuntelemaan Marja-Liisaa livenä! Koulutukset Rovaniemellä ja Henlsingissä marraskuussa. Varaa paikkasi heti!

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Huippukoulutusta työhyvinvointiin HELSINGISSÄ ja LIVEWEBINAARINA

Työhyvinvoinnin työkalupakki –koulutuksemme nyt Helsingissä tai livewebinaarina, siellä missä olet.Marja-Liisa Manka

Kouluttajanamme on työhyvinvoinninguru Marja-Liisa Manka. Runsaasti esimerkkejä hyvällä tempolla, positiivisesti ja pilke silmäkulmassa.

Työhyvinvoinnin kehittäminen alkaa täältä. Voit tulla mukaan kehittämään joko omaa tai työyhteisösi hyvinvointia. Koulutuksessa ohjelmassa aamupäivän aikana tietopaketti työhyvinvoinnista – miksi sen kehittäminen on tärkeää ja mihin työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan vaikuttaa.

Iltapäivän teemoja ovat työhyvinvoinnin arvioiminen ja kehittäminen. Teemme rungon työhyvinvointisuunnitelmalle ja voit poimia koulutuspäivästä matkaan tarvitsemasi työkalut. Tarjolla siis myös toimintaa. Voidaan hyvin työssä!

Koulutus upeissa Diakonia-ammattikorkeakoulun uusissa tiloissa – lähde sinäkin Marja-Liisan mukaan työhyvinvoinnin pitkäjänteisen kehittämisen polulle! Tervetuloa mukaan!