Julkaistu Jätä kommentti

Tony Dunderfelt: KUUNTELEMISEN TÄRKEYS

Kaikki ovat kuulleet kuuntelemisen tärkeydestä, mutta se näyttää olevan vaikeata toteuttaa arjen ihmissuhteissa. Asiasta löytyy paljon kauniita aforismeja ja yleisiä sanontoja. Niistä ei kuitenkaan ole paljoakaan hyötyä jos ei elämän tiukoissa vuorovaikutustilanteissa pysty olemaan kuuntelevalla tavalla läsnä toisen ihmisen puheen aikana.

 

”Kuuntele, äläkä vain kuule”

”Kuunteleminen avaa portit toisen ihmisen sisäisyyteen”

”Hän joka puhuu paljon, sanoo usein hyvin vähän”

”Haluan, että minä tulen kuulluksi”

”Kuulluksi tuleminen saa aikaan motivaation, kuunteleminen inspiraation”

 

On kiistämätön tosiasia, että vuorovaikutus paranee aidon, läsnä olevan kuuntelemisen avulla. Ensin keskustelijat ovat ehkä vahvasti eri mieltä. Sitten vastavuoroisen kuuntelemisen jälkeen huomaa, ettei toinen ollutkaan niin väärässä! Kuuntelija alkaa ymmärtää mitä puhuja oikeastaan sanoo, mitä hän syvimmiltään tarkoittaa ja mihin hän puheellaan pyrkii.

Tulla kuulluksi tarkoittaa sitä, että puhuja todella kokee, että hänen sanomisensa on otettu vastaan. Kuuntelija on ymmärtänyt paitsi hänen sanojaan, myös hänen kokemustaan ja hänen tarkoitustaan (intentiota).

Hän, joka tulee kuulluksi, kokee että häntä arvostetaan ihmisenä. Hänen näkökulmansa tulee huomioon otetuksi, vaikka hän itsekin tietää, ettei ihmisenä ole täydellinen. Kuulluksi tullut ihminen saa myös uusia oivalluksia omasta itsestään, kun hän on puhumisen ja kuulluksi tulemisen kautta saanut omat ajatuksensa ja tunteensa järjestykseen.

Kuunteleminen on hyvän ja rakentavan vuorovaikutuksen edellytys ja sitä paitsi se voi olla syvästi terapeuttista. Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen auttaa korjaamaan ihmisten välisiä vakavia väärinkäsityksiä, riitoja ja vihanpitoa. Ihminen, joka tulee kuulluksi ja nähdyksi voi kokea itsensä terveemmäksi ja energisemmäksi kuin ennen.

Tony Dunderfelt, psykologi

Tutustu valmennuspäivään Keravalla Muutos – temperamentit ja läsnäoleva vuorovaikutus TÄÄLTÄ!

Julkaistu Jätä kommentti

Tony Dunderfelt: KUUNTELEMINEN TAITONA

Hyväksyvä, läsnä oleva kuunteleminen on oikeastaan taito. Se ei ole vain itsestään tuleva, refleksinomainen toimintatapa, kuten esimerkiksi näkeminen tai pelästyminen. Kuulemme toki ääniä ja sanoja ja vastaanotamme puhetta melko automaattisesti. Varsinainen kuunteleminen vaatii kuitenkin vielä ylimääräisen tietoisen tahdon ponnistuksen. On tahdottava olla läsnä ja osattava tulkita vuorovaikutustilanne mahdollisimman rakentavalla tavalla. Harvoin ihmiselle on varta vasten opetettu tällaista tietoista kuuntelemisen taitoa, joka vie rakentavaan keskusteluun.

Lapsuusperheessämme oli sekä puhumista että kuuntelemista, mutta hyvin usein auktoriteettien ohjaamana. Saimme lapsena puhua, mutta ei ihan kaikesta joka mieleemme juolahti. Tietyt asiat olivat kiellettyjä (kuten esimerkiksi ruuan kritisoiminen) ja eri yhteyksissä piti puhua tietyllä tavalla (esimerkiksi vieraiden kanssa piti käyttäytyä kohteliaasti). Meille sanottiin kyllä, että sisaruksia tuli kuunnella ja kunnioittaa, mutta harvoin meille opetettiin miten se käytännössä tehdään arjen kiireissä. (Varsinkin jos kiehuimme kiukusta isosisarta kohtaan!)

Kouluissa painotetaan nykyään vuorovaikutusta, erilaisuuden hyväksymistä ja keskustelun tärkeyttä, mutta tämä on aivan viime vuosien trendi. Suurin osa kansalaisista ei ole saanut minkäänlaista yhteistyö- ja vuorovaikutusopetusta kouluaikanaan.

Työpaikoilla painotetaan koko ajan yhteistyön tärkeyttä, mutta hyvin harvoin harjoitellaan vuorovaikutusta. Tuottavuuspaineet ja arjen kiireet tekevät sen, että ylimääräistä aikaa tällaiseen ei ole. Puheet rakentavan keskustelun ja läsnä olevan, hyväksyvän kuuntelemisen tärkeydestä jäävät siten usein juhlapuheiden tasolle.

Miten on parisuhteessa? Suhteen alussa on yleensä paljon uuden ihmisen haltioitunutta kuuntelemista. Minne se katoaa, parin kuukauden tai parin vuoden jälkeen? Voisiko parisuhde paremmin jos molemmat osaisivat tietoisesti, eikä vain sattumanvaraisesti, kuunnella toista ja antaa rakkaan ihmisen tulla kuulluksi?

Kaikille nykyajan ihmisille on selvää, että kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kulmakiviä. Ne ovat myös nykyaikaisen vuorovaikutusjohtamisen ydinasioita. Hyvä johtaja on hyvä kuuntelija. Tätä kutsutaan yleensä johtamisen pehmeäksi puoleksi. Se on kuitenkin taitona ”kova juttu” ja se vie parempiin tuloksiin. Varsinkin nykyaikana, kun ei enää johdeta käskyttämällä ja pakottamalla, paitsi kiireellisissä erityistapauksissa.

”Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja tärkeä.” Tuttu sanonta, joka tulee todella ymmärrettäväksi vasta silloin kun suostuu vastaanottamaan toisen ihmisen ainutlaatuisen kokemuksen hyväksyvällä, läsnä olevalla ja lämpimän sydämellisellä kuuntelemisella.

Tony Dunderfelt, psykologi

Lue valmennuspäiviin Muutos – temperamentit ja läsnäoleva vuorovaikutus TÄÄLTÄ!

Julkaistu Jätä kommentti

TYÖHYVINVOINNIN TYÖKALUPAKKI HELSINKI – teemoja

Terveiset Työhyvinvoinnin työkalupakki –koulutuksestamme Helsingistä! Se oli innostava, inspiroiva päivä –

Pieniä poimintoja päivän annista:

Optimismi on jaksamisen voimavara – sillä, miten suhtaudumme asioihin on ehkä vielä enemmän väliä, kuin olemme kuvitelleet. Tarkista säännöllisin väliajoin ajatuksiasi, asenteitasi ja uskomuksiasi.

Ihmisellä on luontainen tarve kehittymiseen – vapautetaan itsemme ottamaan vastaan uudet haasteet ja kehitytään.

Otetaan työhyvinvointi strategiseksi osaksi työyhteisön toimintaa, osaksi arkea. Osallistutaan jokainen sen kehittämiseen. Jokaisella myös vastuu itsellään oman työhyvinvoinnin ylläpidosta ja kehittämisestä.

Tunteet tarttuvat – tarkkaillaan, minkälaisia tunteita viemme työpaikalle mukana. Mitä saamme aikaan, kun tartutamme negatiivisuutta toisiimme työssä. Sanoita paha mielesi – tämä ei johdu teistä…

Vahvista vahvuuksia – huomio työn ja yksilön voimavarojen lisäämiseen.

Ollaan aktiivisia – vaikutetaan, ei valiteta!

Ihmisen aivot voivat tehdä vain yhtä asiaa tehokkaasti kerrallaan – kiinnitetään huomio informaatioergonomiaan. Miten aivomme voivat?

Puhu itsellesi kuin ystävälle. Paras tapa saada yhteys toiseen ihmisiin: nyökyttely, katsekontakti ja nyökyttely. Hymyile siis ja etsi hyvää, ole kiinnostunut.

Pidetään yllä luottamusta ja avoimuutta. Arvostetaan toisiamme. Mietitään, mitä termejä meillä käytetään – miten kutsumme toisiamme.

Joko työpaikallasi on työnilon laatikko. Sieltä hyvä nostaa asioita esiin viikon alussa tai vaikka viikon lopussa. Muistetaan hyvät käytöstavat – kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Pienet ystävällisyydenosoitukset ja auttamiset, ollaan ihmisiä ihmisille.

Työhyvinvoinnin työkalupakin työkaluihin kurkistamme vielä 22.11.2016 Rovaniemen koulutuksessamme. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tai lähikoulutukseen sivuillamme tai ota yhteyttä minna.rimpilainen@mooli.fi tai p. 044 019 7496 Minna Rimpiläinen.

 

Julkaistu Jätä kommentti

TYÖHYVINVOINTIA OPPIMASSA!

Palautetta päivästämme Työhyvinvoinnin työkalupakki Helsinki 10.11.2016

”Kiitos huikeasta koulutuksesta! Marja-Liisa Mankan syvällinen ja monipuolinen osaaminen näyttäytyi muun muassa käytännönläheisinä esimerkkeinä ja kiinnostavien tutkimustulosten esittelynä ymmärrettävästi ja selkeästi. Sain päivästä helposti käyttöön otettavia työkaluja. Parasta niissä on se, että niitä voi yhtä lailla käyttää yksittäinen työntekijä oman hyvinvointinsa parantamiseen töissä (ja miksei kotona) kuin ison tai pienen organisaation johto kokonaisvaltaisessa työhyvinvointiprojektissa. Ja kaikessa muussa, mihin mielikuvitus riittää. On tärkeää muistaa, että pienillä teoilla voi vaikuttaa. Koko päivää sävytti huumori ja lämpö.” Heli Leutonen

”Marja-Liisan luento oli inspiroiva ja ajatuksia herättävä. Parasta oli Marja-Liisasta välittyvä aito into, ilo ja läsnäolo. On mahtava seurata ihmisistä, joka on aidosti innostunut omasta työstään ja yleisöstään. Marja-Liisan luento on loistava yhdistelmä tieteellistä tutkimustietoa, konkreettisia työkaluja ja käytännön vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Marja-Liisan valloittava esiintymistyyli, kiinnostava asia ja lukuisat esimerkit sekä tarinat pitivät mielenkiinnon yllä loppuun asti. Suosittelen lämpimästi.” Timo Kaarlela, Elämäsi kuntoon –valmentaja

”Arvostan Marja-Liisan laaja-alaista kokonaiskäsitystä työhyvinvoinnista. Tieto sopii mainiosti niin yksilön, kuin myös yhteisön hyvinvoinnin tarkasteluun. Teoriat on vietävissä käytäntöön valmiiden työkalujen turvin. Marja-Liisa on selvästi intohimoinen alallaan, joka tuo syvyyttä ymmärrykseen ja suurempaan kokonaisuuteen. Luento oli vuorovaikutteinen ja pitää hereillä alusta loppuun. Kiitos paljon Moolin henkilökunnalle koulutuksen järjestämisestä.” Janne Korkeakangas, HumanFIX Oy

Julkaistu Jätä kommentti

Marja-Liisa Manka: KIVET JA KANNOTKIN KÄÄNNETTÄVÄ

Työpaikoilla tarvitaan työkaluja

Koska tällä hetkellä keskustellaan kikystä ja tuottavuusloikasta, pitäisi kaikki kivet ja kannotkin kääntää, jotta selviydymme ongelmistamme. Helsingin Sanomien 11.9. esiin nostaman miljardinäkökulman ansiosta työhyvinvoinnista keskustellaan nyt vakavasti ja näkyvästi, vaikka miljardien laskuperusteita kritisoidaankin.

Perinteinen mielikuva ”ihan kiva, mutta ei oikeasti väliä” alkaa vihdoin vaihtua siihen, että työhyvinvointi nähdään merkittävästi organisaation tulokseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, johon jokaisella työpaikalla kannattaa panostaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on iso mahdollisuus. Siitä on paljon esimerkkejäkin, kuten Seinäjoen kaupunki tai Verohallinto.

Työhyvinvointia pitkäjänteisesti kehittämällä Seinäjoen kaupunki säästi Kevan vertailuissa noin kolme miljoonaa euroa verrokkikuntiin verrattuna. Verohallinnon pitkäkestoisen työhyvinvoinnin kehittämisen ansiosta sairauspoissaolot vähenivät heillä viime vuonna niin, että säästöä kertyi yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Se tarkoitti 60 henkilötyövuotta.

Työpahoinvoinnin todellista hintaa on vaikea edes arvioida, koska motivaation ja henkisten tekijöiden osuutta on vaikea laskea euroina. Huono ilmapiiri, johtaminen tai motivaation puute ilmenevät kuitenkin sairauspoissaoloina ja liian varhaisena eläköitymisenä. Yksittäisissä tutkimuksissa henkilötuottavuudesta on kyllä olemassa tietoa.

Viisaat organisaatiot tietävät, että tulevaisuuden arvo muodostuu hyvinvoivista ihmisistä, se on inhimillistä pääomaa. Mutta miksikö työhyvinvoinnin panostuksen arvo ei ole kaikkien työpaikkojen asiana? Ehkä siksi, että näiltä puuttuu vielä työkaluja, miten se tehdään.

Työhyvinvoinnin työkalupakki -koulutuspäivässä nostetaan esille, mitä työhyvinvointi on ja annetaan työkalut sen kehittämiseen sekä strategian osana että arjen pienten tekojen tasolla. Lukuisat esimerkit työhyvinvoinnin kehittämisprojekteista asiakasorganisaatiossa auttavat tarttumaan toimeen omalla työpaikalla.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on prosessinomaista ja parhaimmillaan koko henkilökuntaa osallistavaa. Työhyvinvointi vaatii ennen kaikkea johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Mutta se on myös yksittäisen työntekijän vastuulla. Omien voimavarojen kasvattaminen on mahdollista, siihenkin on tarjolla avaimia.

Syysterveisin,

Marja-Liisa Manka

Tule kuuntelemaan Marja-Liisaa livenä! Koulutukset Rovaniemellä ja Henlsingissä marraskuussa. Varaa paikkasi heti!

Julkaistu Jätä kommentti

Huippukoulutusta työhyvinvointiin HELSINGISSÄ ja LIVEWEBINAARINA

Työhyvinvoinnin työkalupakki –koulutuksemme nyt Helsingissä tai livewebinaarina, siellä missä olet.Marja-Liisa Manka

Kouluttajanamme on työhyvinvoinninguru Marja-Liisa Manka. Runsaasti esimerkkejä hyvällä tempolla, positiivisesti ja pilke silmäkulmassa.

Työhyvinvoinnin kehittäminen alkaa täältä. Voit tulla mukaan kehittämään joko omaa tai työyhteisösi hyvinvointia. Koulutuksessa ohjelmassa aamupäivän aikana tietopaketti työhyvinvoinnista – miksi sen kehittäminen on tärkeää ja mihin työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan vaikuttaa.

Iltapäivän teemoja ovat työhyvinvoinnin arvioiminen ja kehittäminen. Teemme rungon työhyvinvointisuunnitelmalle ja voit poimia koulutuspäivästä matkaan tarvitsemasi työkalut. Tarjolla siis myös toimintaa. Voidaan hyvin työssä!

Koulutus upeissa Diakonia-ammattikorkeakoulun uusissa tiloissa – lähde sinäkin Marja-Liisan mukaan työhyvinvoinnin pitkäjänteisen kehittämisen polulle! Tervetuloa mukaan!