Tienpientareet ja niityt hehkuvat kesän väreissä. Imen itseeni suloisia sävyjä ja tuoksuja.
Kukat nostavat pintaan kukkamuistoja.
Läheisen hautajaisiin keräsimme valtavan määrän päivänkakkaroita. Ne toivottivat oven pielissä vieraat lämpimästi tervetulleiksi. Päivänkakkaran valkeat laitakukat ikään kuin keräsivät kaiken kaipauksen ja surun lämpimänkeltaiseen kehräänsä. ”Kuinka voisi olla poissa se, jonka kaipaus kantaa keskellemme vahvoilla käsivarsillaan?” (Niilo Rauhala)
Päivänkakkaran kukkia repimällä laskettiin, rakastaako vai eikö rakasta.
Mökillä teimme kukkakävelyitä läheiselle niitylle. Kimalaisten pörrätessä ympärillämme keräsimme kimpuksi kissankelloa, niittyleinikkiä, siankärsämöä, puna-apilaa ja metsäkurjenpolvea. Kuistin pöydällä tämä posliinikannuun laitettu kesäkimppu ilahdutti päivän tai pari, kunnes pöytäliinalle alkoi tipahdella värikkäitä terälehtiä.
Juhannusruusun makea tuoksu nousee mielessäni ylitse muiden. Kermanvalkeiden kukkien auetessa kokoonnuimme viettämään juhannusta yhdessä sisarusten ja serkusten kanssa. Kun juhannuskokko räiskyi kivilaiturin päässä, lauloimme rannalla isäni sanoittaman ja säveltämän laulun ”suvituuli rannalla soi”.
Kukat ilahduttavat ja lohduttavat. Ne puhuvat, ja niille voi puhua. Kukilla on kaikki tunteet terälehdissään.
Mikä kukka kuvastaa parhaiten sinua? Mikä on lempikukkasi? Mitä kukkia sinä kasvatat muistoissasi ja mielessäsi?
#sanasiivet #eheyttäväkirjoittaminen #assosiaatiokirjoittaminen #kaijamäättä #aurinkopuro #luovuudenlähde #löytöretkelläitseen #elämäntaide #mooli
