Julkaistu

Asenne ja stressi

Jos jotain olen elämäni aikana oppinut, niin sen että asenne vaikuttaa kaikkeen. Silloin kun ensimmäistä kertaa kuulin tämän ajatuksen, tyrmistyin sen suoruudesta. Kuvittelin, että stressi, tai mikä tahansa muukin tunne tai asia, olisi minusta riippumaton ja minä vain sen armoilla ajelehtiva ihmisrukka.  Vähänpä tiesin, että juuri tämä saattoi olla suurin syy stressini syntyyn.

Asenne on siitä mielenkiintoinen asia, että siihen voi aina vaikuttaa itse vaikka kaikki muu tuntuisi olevan omasta itsestään riippumatonta. Oikean asenteen avulla ihmiset ovat selvinneet mahdottomistakin tilanteista.

Yksi stressin syytekijä on tunne siitä ettemme voi vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin. Esimerkkinä voi olla vaikkapa se, että emme pääse vaikuttamaan siihen millaista työtä meille annetaan. Paitsi että voimme asennoitua tilanteeseen toisella tavalla, meillä on aina vaikutusmahdollisuus omaan asennoitumiseemme. Vaikka asenteemme ei siis olisi aina kohdallaan, niin jo se, että koemme pystyvämme tekemään sille jotain, voi olla riittävä tekijä stressin vähentämiseksi.

Asenne on siis hyvin vastuullistava ja juuri se tekee siitä puhumisen epämiellyttäväksi. Se voi kuitenkin olla erittäin voimaannuttavaa, joten siksi sitä ei kannata lakaista maton alle. Ei, vaikka se tekisi alkuun kipeääkin.

Marja-Liisa-Manka-241x300

Marja-Liisa Mankan mukaan “noin 40 prosenttia onnesta on omissa käsissä, perimä selittää noin puolet ja olosuhteet 10 prosenttia. Ihminen voi tietoisesti arvioida tapahtumia myönteisessä valossa tai alkaa havainnoida asioita, joista voi olla kiitollinen.”

Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, mutta onneksi Marja-Liisa Manka on tulossa itse kertomaan Rovaniemelle siitä millä keinoin asiassa voisi onnistua. Tule sinäkin mukaan poimimaan reppuusi parhaat neuvot ja työkalut, joilla voit aktiivisesti vaikuttaa omaan asenteeseesi!

Jos et pääse paikalle, niin huomaathan että koulutuksiin voi osallistua myös etänä omalta tietokoneeltasi.

Ystäväsi,

Jukka

Julkaistu

Stressi – hyvä renki, mutta huono isäntä

Dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan stressin vaikutukset työpaikalla näkyvät kolmella tasolla: yksilössä, ryhmässä ja koko organisaatiossa. Viimeistään silloin, kun tarkasteluun otetaan vielä työstressin vaikutus vapaa-aikaan, alkavat hälytyskellot soida!

Pitkäaikainen stressi ei myöskään aina saa aikaan muutosta terveellisiin elintapoihin ja stressiä purkavaan toimintaan vapaa-ajalla. Kun työpäivän tai työviikon jälkeen on takki tyhjentynyt ja jäljelle jäänyt uupunut ja apaattinen olo, usein käy niin, että pullapitko karkkipussi sohvatyyny ja-vielä-mikä-muu kutsuvat. Usein jätämme stressaantuneena pois sitä, mikä auttaisi meitä ja otamme tilalle asioita, jotka helpottavat hetkeksi oloamme. Stressin vaikutukset ulottuvat myös perheeseen, ystävyyssuhteisiin ja niiden ylläpitoon, harrastuksiin…

Manka on kirjoittanut teoksen “Stressikirjan – Mistä virtaa?“. Siinä hän tarkastelee stressin seurauksia tunteiden, ajatusten, fysiologian, motivaation ja käyttäytymisen näkökulmista.

Itse nautin tunteesta, kun jokin asia innostaa ja saa aikaan vireystilan nousun ja positiivisen stressin. Asiat sujuvat jouhevasti eteenpäin, mieli on iloinen ja usko onnistumiseen luja. Tiedät varmasti tunteen! Luulen, että innostus (ja haasteet) ovat minun polttoaineeni. Tuo jälkimmäinen saa aikaan sen, että stressi ei aina jää pelkästään positiiviseksi kokemukseksi. Kun innostus hiipuu ja haastavuus kasvaa, ja asian etenemiseen kuluva aika on pitkä, tulevat stressin negatiiviset vaikutukset esiin. Siitä, joka oli hyvä renki, tulee huono isäntä.

Minulla negatiivinen stressi vaikuttaa ensimmäiseksi uneen. Stressi hidastaa työtahtia ja huonosti nukutut taitavat vain vahvistaa stressin vaikutusta. Jalat, kädet ja ajatuksenjuoksu hidastuvat. Stressaantuneena myös luovuus heikkenee. Päätöksiä on vaikea tehdä ja kaikki etenee etanan vauhtia. Uupuneena on vaikea löytää motivaatiota työn tekemiseen. Ajatukset muuttuvat vähintään harmaammiksi. Katse on tässä hetkessä tai sitten kaukana edessä olevassa kivenjärkäleessä. Kivenjärkäleessä, jonka sinne itse on kuvitellut.

Ihmiset reagoivat eritavoin stressiin. Tyypillisiä stressioireita tunne-elämän puolella ovat

  • turhautumisen tunne,
  • ärtyneisyys,
  • muistivaikeudet,
  • levottomuus,
  • huolestuneisuus,
  • väsymys,
  • ahdistuneisuus,
  • päätöksenteon vaikeudet ja
  • unihäiriöt.

Näiden henkilöiden on yleensä helppo tunnistaa stressi ja ymmärtää oireiden yhteys ylikuormitukseen. Vaikka stressi onkin psyykkinen kokemus, monet sen vaikutuksista ovat fyysisiä. Stressaantuneen ihmisen elimistö onkin jatkuvassa hälytystilassa, joka pitkittyessään johtaa moninaisiin kehon oireisiin. Tyypillisiä stressioireita ovat niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky, huimaus, kohonnut verenpaine, sydämentykytykset, pahoinvointi, vatsavaivat, flunssakierre ja selkävaivat.

Fyysisten oireiden yhteys stressiin voi olla joskus vaikeampi todeta ja riski on, että hoidetaan pelkkää fyysistä vaivaa mutta ei sen todellista syytä. Kaikki meistä eivät reagoi stressiin mitenkään erityisesti – heidän suorituskykynsä voi kärsiä, mutta heille ei aiheudu stressistä psyykkisiä eikä fyysisiä terveysongelmia.

Joskus stressaantunut ihminen ei itse tunnista ylikuormittumistaan, vaikka ympärillä olevat näkevät jo uupumisen merkkejä. Jos ajattelen itseäni, niin usein on niin, että huomioni on keskittyneenä siihen listaan asioita, jotka pitää tehdä ennen kuin on aikaa itselle ja lepäämiselle. Kuitenkin voi käydä niin, että kun yhden asian saa tehdyksi, listaan on tullut jo kaksi tai kolme lisää. Niinpä hoksauttakaa toisianne – työssä, kotona ja ystäväpiireissänne! Kiire ja stressi ovat asioita, joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vuosia yrittäjänä toimineena olen pikkuhiljaa huomaamassa sen, miten tärkeä on osata ottaa stressinpurkuhetkiä joka päivä, myös positiivisen stressin aikana. Stressinhallinnalla virtaa työhön –koulutuksessa 24.2. Marja-Liisa kertoo lisää siitä, miten stressi vaikuttaa meihin – niin positiivinen kuin negatiivinenkin stressi. Itse odotan koulutuspäivästä saavani vinkkejä siihen, miten voin omassa työarjessani vaikuttaa omiin ajatuksiin ja asenteisiin sekä työtapoihin ja vähentää stressiä. Nämä vinkit ja kokemukset auttavat varmasti myös sinua muuttamaan omaa tulevaisuuttasi, ei vain tehokkaammaksi vähemmällä stressillä vaan myös viihtyisämmäksi elää ja tehdä työtä.

Koulutus lähetetään myös webinaarina – näin sinulla on mahdollisuus päästä osallistumaan ja peilaamaan ajatuksiasi ja kokemuksiasi koulutuspäivässä!

Ystäväsi,

Minna

Julkaistu

Mitä stressi on?

Suurimmalla osalla meistä on se tilanne, jota kuvaa hyvin sanonta ”ei työt tekemällä lopu”. Kuitenkin samasta porukasta löytyy ihmisiä, joiden selkää stressi ei paina ja jotka tuntuvat tekevänsä työnsä ilolla ja ponnekkaasti kiireestä huolimatta. Olenkin pohtinut, että miten ihmeessä se on mahdollista ja mitä stressi lopulta on?

Lääkärikirja Duodecimin mukaan ”stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät”. Tästä lauseesta voimme päätellä, että on olemassa rajaviiva, jonka jälkeen haasteet ja vaatimukset käyvät liian suuriksi, mikä taas laukaisee uupumusta ja muita stressiperäisiä oireita. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että on olemassa se rajan parempi puoli, jossa stressin vaikutus on niin ikään positiivista. Onko siis niin, että ne ihmiset jotka onnistuvat säilyttämään ilonsa ja työkykynsä joskus isossakin paineessa, ovat onnistuneet tasapainoilemaan kyseisen rajapinnan paremmalla puolella?

Nämä kysymykset alkavat olla sen verran suuria että näihin vastaamiseen tarvitaan itseäni viisaampia ihmisiä. Eräs heistä on dosentti Marja-Liisa Manka, joka on puhunut aiheesta jo pitkään. Hän on ollut jo työhyvinvoinnin profesuurina, joten voisi kuvitella, että hänellä on tuntuma siitä, miten tehdä työtä joka tuottaa tyydytystä mutta joka ei kuitenkaan polta tekijäänsä loppuun.

Marja-Liisa kertoo eräässä haastattelussaan, kuinka työhyvinvoinnin professorista tuli uupunut eli liian stressaantunut. Juoksulenkillään saamansa nilkkavamman vuoksi hänen oli pakko hiljentää tahtiaan ja sitä kautta käynnistyi polku kohti elämää, jossa oli parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino. Hän esittelee viisivaiheisen mallin, jonka avulla saman prosessin voi käynnistää kuka tahansa.

  1. Ongelman ratkaiseminen, eli kissan nostaminen pöydälle,
  2. omien asenteiden muuttaminen,
  3. realististen tavoitteiden asettaminen,
  4. tärkeysjärjestyksen muuttaminen
  5. ja hyvinvoinnin lisääminen muilla elämän osa-alueilla.

Nämä vaiheet vaikuttavat järkeviltä ja selkeiltä, mutta sisältävät paljon asiaa. Kukin vaihe on oma prosessinsa eikä valmiita vastauksia taida olla olemassakaan. Vastaukset myös elävät ja kasvavat kuten kysyjänsäkin, joten ilmeisesti näihin on hyvä palata aika ajoin. Siksi en itsekään aio tämän kertaisessa artikkelissani niihin paneutua syvemmälle vaan aion käsitellä niitä yksitellen tulevissa kirjoituksissani.

Ilokseni voin myös todeta, että Marja-Liisa Manka on itse saapumassa Rovaniemelle kertomaan lisää aiheesta kahden luennon verran ja sinullakin on mahdollisuus päästä mukaan. Oman paikkasi voit varata verkkokaupastamme. Mikäli et pääse paikalle, voit osallistua myös verkon kautta etänä. Katso kaupasta lisäohjeet osallistumiseen.

Itse aion olla paikalla, koska nyt taitaa olla sellainen tilanne, että olen päätynyt niiden ihmisten joukkoon joiden stressille aikanaan nauroin. No, tekevälle sattuu!

Ystäväsi,

Jukka

Julkaistu

Huippukoulutusta työniloon ja stressinhallintaan Rovaniemellä 24.2.2016

 

Tehtävämme on auttaa sinua löytämään työhösi iloa, virtaa ja hyvinvointia. Tervetuloa kehittymään kanssamme – yhteistyössä on voimaa!

Kouluttajana on alan guru Marja-Liisa Manka.
Kurssin hinnat alkaen 39 €/hlö.

Työhön liittyy nykyään kiirettä ja aikapainetta. Tehdään enemmän samalla kun henkilöstö vähenee. Työn jatkumisen epävarmuus ja omat vaikutusmahdollisuudet asioihin tuntuvat vähäisiltä. Ei siis ihme, että stressiä ja työuupumusta ilmenee nykyään niin paljon.

Marja-Liisa-Manka-241x300

Mikä siis avuksi?

Valmennuspäivän tarkoituksena on antaa työkaluja, miten kiireiden ja aikapaineiden keskellä voisi tehdä työtään kaikessa rauhassa, miten yhteistyö ja myönteisyys vaikuttavat tuotoksiimme ja kuinka stressiäkin kestää, jos välillä palautuu työn paineista. Pääpaino on henkisen pääoman kehittämisessä. Virikeluentoja ja myös yhdessä pohtimista.

Markkinoilla on nykyään paljon erilaisia toimijoita, joiden mielestä hauskuus lisää työhyvinvointia. Se voi olla hetken lääke, mutta kestävät tulokset syntyvät muualta. Marja-Liisa Manka on tehnyt aiheesta tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksia hän tulee meille valmentamaan.

Marja-Liisa Manka on toiminut työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa vuosina 2004-2015, helmikuusta alkaen työhyvinvoinnin dosenttina ja yrittäjänä Docendum Oy:ssä. Hän on saanut tunnustuksen ”hyvän työelämän puolesta puhumisesta” sekä nimityksen Vuoden yhteiskuntatieteilijä. Marja-Liisa on kirjoittanut lukuisia työhyvinvointia käsitteleviä kirjoja, viimeisimpänä Stressikirja – mistä virtaa? (Talentum). Lisää Marja-Liisan ajatuksia voi lukea: www.docendum.fi

Esitehtävä:

Voit valmistua koulutuspäivään etsimällä positiivisia poikkeamia työpaikaltasi. Se tarkoittaa sitä, että mietit mikä tällä hetkellä toimii hyvin, mikä sujuu ja missä olet onnistunut. Kirjaa ajatuksiasi ylös ja ota ne mukaan koulutukseen. Voit hyödyntää niitä peilaamalla ajatuksiasi koulutuksen sisältöön.


Koulutuspäivän ohjelma:

Stressinhallinnalla virtaa työhön

Klo 9-16 Felmansali, Lapin yliopisto

  • Muutokset ja epävarmuus tai liikaa työtä – mikä meitä stressaa?
  • Stressin anatomia ja vaikutukset.
  • Stressin tunnistaminen.
  • Mistä virtaa – keinoja hyvään työelämään.
  • Työn voimavarojen lisääminen: työn tuunaaminen, yhteisöllisyys ja johtaminen.
  • Omien voimavarojen lisääminen – voisiko tulla kroonisesti myönteiseksi?
  • Palautuminen stressistä. Vinkit stressin kanssa elämiseen ja hallintaan – onnen ohjeet.

Koulutuksen ovh 145 €

Hinta sisältää kahvin/teen ja pienen makean palan. Ruokailu omakustanteinen.

Tiikerinloikka työniloon!

Klo 18-20 Felmansali, Lapin yliopisto

  • Miksi katse työniloon?
  • Myönteisyys perustana.
  • Hyvä työ – hyvä elämä.
  • Työnilonjulistus 2016!

Tarjous! 39 € (ovh 79 €)

 

Voit myös osallistua molempiin päivän koulutuksiin:

Tarjoushintaan 184 €! (hinnat sis. alv 24 %)

Varmista paikkasi nyt!

Klikkaa ja varaa paikkasi verkkokaupastamme

Ilmoittautuminen koulutukseen 29.1.2016 saakka tai niin kauan kuin paikkoja on jäljellä. Kysy tarjousta työyhteisöllesi. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut voit lähettää Minnalle osoitteeseen: minna.rimpilainen@mooli.fi